Abstract/Notes: In the thesis we study the visibility of good manners in children’s everyday activities within the Montessori Pedagogy frame of reference. The aim of our thesis is to study if the instructors’ objectives are realized and how good manners show in children’s everyday activities. This study was conducted using qualitative methods, we aimed to gather an in-depth understanding of the benefits of Montessori pedagogy. We collected the material by inter-viewing kindergarten teachers and video-recording children in their everyday activities at the kindergarten. The interviews were analyzed using theory-oriented content analysis and the observation matrix was created on the basis of the results of the interview analysis. The observation data were analyzed using the observation matrix. The interviews revealed the importance of adult exemplary behavior, common rules, respect for others and for the environment, settling disputes by discussing and practicing good manners. Calm behavior of the groups can easily be detected from the observations. The adult’s consistent behavior is a model for the children. Children are given time and opportunities to solve disputes by themselves. Adults are continuously observing children’s activities and helping them when needed. The children’s way to interact with each other and their daily activities often includes respect for each other in addition to supporting, advising and helping each other. Caring for the environment is commonly noticeable in the children’s daily activities. The adults aim to practice Montessori pedagogy in their daily activities and encourage the children to practice good behavior and manners. Children practice good manners sponta-neously, without the adult guidance. Especially in the presence of adults children strive to practice the learned behavior-models. Continuous quality evaluation is important when developing early childhood education. From a quality perspective it is highly important to evaluate the teacher’s activities and behaviors and their relevance when working with children. It is also advisable to ponder the significance of early childhood education for the child’s future. / Opinnäytetyössä tutkitaan hyvien käytöstapojen näkymistä lasten arjessa montessoripedagogiikan viitekehyksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, toteutuvatko ohjaajien määrittelemät kasvatustavoitteet tapakasvatuksen osalta leikkikoulun toiminnassa ja miten hyvät tavat näkyvät lasten arjen toiminnassa. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina ovat kaksi pääkaupunkiseudun Montessori-leikkikoulua. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma. Aineisto on kerätty haastattelemalla leikkikoulujen työntekijöitä ja havainnoimalla lapsista kuvattuja videoita heidän arkisissa toiminnoissaan. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyy-simenetelmää. Havainnointirunko on laadittu haastatteluanalyysin tulosten pohjalta. Videomateriaalin analyysin tukena on käytetty havainnointirunkoa. Haastatteluissa tuli esille aikuisen esimerkin tärkeys, yhteiset säännöt, toisten huomioiminen, ympäristön kunnioittaminen, ristiriitatilanteiden selvittäminen keskustelemalla sekä hyvien tapojen harjoitteleminen. Havainnointituloksista näkyy hyvin ryhmien rauhallisuus. Aikuiset käyttäytyvät tilanteissa johdonmukaisesti ja ovat käytöksellään mallina lapsille. Lapsille pyritään antamaan aikaa ja tilaisuuksia selvittää tilanteita itse. Aikuiset seuraavat jatkuvasti lasten toimintaa ja ohjaavat heitä tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat tukea. Lasten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa näkyy usein toisten huomioon ottamista, tukemista, neuvomista ja auttamista. Lasten toiminnassa näkyy monella tavalla ympäristöstä huolehtiminen. Aikuiset pyrkivät pääsääntöisesti toteuttamaan toiminnassaan montessoripedagogiikan mukaista tapakasvatusta ja kannustavat lapsia käyttäytymään hyvien käytöstapojen mukaisesti. Lasten spontaanissa toiminnassa näkyy ainakin osa leikkikoulun ohjaajien välittämästä tapakasvatusmallista. Lapset pyrkivät erityisesti aikuisten läsnä ollessa toteuttamaan opittuja käyttäytymismalleja. Hyvän varhaiskasvatuksen kehittämiseen kuuluu jatkuva laaduntarkastelu. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on tärkeää tarkastella varhaiskasvattajien toiminnan ja mallin merkitystä lasten kanssa työskennellessä. On hyvä myös pohtia sitä, kuinka merkittävä rooli varhaiskasvatuksella on lapsen myöhemmän elämän kannalta.

Language: Finnish

Published: Helsinki, Finland, 2013

Abstract/Notes: The aim of this bachelor´s thesis is to investigate the way in which participatory pedagogy is used in two different early education groups. The aim is also to find out how the two groups differ in terms of the participation of children, as one was an average Finnish early education group, while the other was a group, which used Montessori pedagogy. The thesis also introduces an idea of a joint community of adults and children and how participatory pedagogy enhances the experience of community. The purpose of the thesis is to add understanding and encourage the use of participatory pedagogy in the day-to-day life of early education groups. The theoretical section discusses the notion of participatory pedagogy and how it is used from the point of view of the basic functions of an early education group. The central ideas behind Montessori pedagogy are also discussed. The thesis is qualitative, as the data was collected by observing two different early education groups for a week in May 2016. The results of the bachelor´s thesis show that participation has become an increasingly important factor in early education and that it is used in different ways. It was also evident that the individuality of children is valued and that participation is seen important in the daily life of the early education groups studied. Both the early education groups studied value the importance of communication between parents and teachers. Adults play an important role in the implementation of participation and they need to collect information about the children and apply it. It is also necessary for the adults to be able to develop the basic ways of using participation in the daily life of an early education group. / Tässä tutkimuksessa on tutkittu lasten osallisuuden toteutumista tavallisessa päiväkotiryhmässä ja montessoripedagogiikkaa toteuttavassa päiväkotiryhmässä. Lisäksi haluttiin selvittää millaisia eroja osallisuudesta löytyy kahden erilaisen päiväkotiryhmän välillä. Tutkimuksessa on myös tuotu esiin ajatusta yhteisestä lasten ja aikuisten yhteisöstä, siitä miten osallisuus vahvistaa yhteisöllisyyden kokemusta. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä lasten osallisuudesta päiväkodin arjessa ja innostaa toteuttamaan sitä. Teoreettisessa viitekehyksessä avataan osallisuuden käsitettä ja käsitellään osallisuutta päiväkodin arjen perustoimintojen näkökulmasta. Lisäksi esitellään montessoripedagogiikan perusajatusta. Tutkimus on kvalitatiivinen ja sen aineisto kerättiin havainnoimalla kahta päiväkotiryhmää viikon ajan toukokuussa 2016. Tutkimustulokset osoittavat, että päiväkodeissa osallisuus on noussut erittäin merkittäväksi tekijäksi ja käytössä on erilaisia lasten osallisuutta vahvistavia toiminta-tapoja. Lisäksi päiväkodeissa näkyi, että lasten yksilöllisyyttä vaalitaan. Osallisuus on nähty tärkeäksi jokapäiväisessä arjessa. Montessoripedagogiikkaa toteuttavassa päiväkotiryhmässä työskentelee aikuisia, jotka kunnioittavat pedagogiikkaa ja toiminta lähtee lapsesta. Molempien päiväkotien näkemykset kasvatuskumppanuudesta ovat samankaltaiset. Aikuisilla on merkittävä rooli lasten osallisuuden toteutumisessa, heidän tulee kerätä lapsista tietoa ja osata hyödyntää tätä, lisäksi aikuisilta vaaditaan taitoa osata kehittää osallisuutta vahvistavia toimintatapoja päiväkodin arkeen.

Language: Finnish

Published: Vaasa, Finland, 2016

Language: English

Published: Amsterdam, The Netherlands: Montessori-Pierson Publishing Company, 2016 [1979]

ISBN: 978-90-79506-34-7

Series: Montessori Series , 7

Language: English

ISSN: 1470-8647

Abstract/Notes: Eines der wichtigsten Ziele der Montessori-Pädagogik besteht darin, die Fähigkeit zur Konzentration zu fördern. Diesem Ziel dient vor allem auch das „Gehen auf der Linie“, eine der bekanntesten Übungen nach Montessori und verschiedene Stilleübungen. Die Autorin beschreibt zum einen auf eine klare und praxistaugliche Weise deren Ablauf und zeigt, wie man sie am besten einführt; zum anderen erläutert sie aber auch eingehend den Sinn der Übungen, ihre Bedeutung für die kindliche Entwicklung und ihre Einbettung in den Gesamtzusammenhang der Pädagogik Montessoris. [One of the most important goals of Montessori pedagogy is to promote the ability to concentrate. Above all, “walking on the line”, one of the most well-known exercises according to Montessori, and various stillness exercises serve this purpose. On the one hand, the author describes their process in a clear and practical way and shows how best to introduce them; on the other hand, she also explains in detail the meaning of the exercises, their importance for the child's development and their embedding in the overall context of Montessori's pedagogy.]

Language: German

Published: Freiburg im Breisgau, Germany: Herder, 2018

ISBN: 978-3-451-81249-1

Series: Montessori-Praxis (Herder)

Abstract/Notes: Letter to the Editor

Language: English

ISSN: 0040-7887

Abstract/Notes: Grazia Honegger Fresco was one of Maria Montessori’s pupils, and she built on her teacher’s theories on the development and care of the infant and toddler child. She completed lengthy studies demonstrating how deeply Montessori investigated newborn children from the beginning of her research on human infancy. Montessori and Honegger Fresco introduced groundbreaking ideas, including: the fundamental role of the caregiver–child relationship, the importance of a young child’s environment responding to their particular sensitive periods of development, and the vision of a competent and active child even in the birth to 3 age group. The chapter provides an understanding of how the adult can prepare for the life of a young infant.

Language: English

Published: New York, New York: Bloomsbury Academic, 2023

ISBN: 978-1-350-27561-4 978-1-350-27560-7 978-1-350-27562-1

Series: Bloomsbury Handbooks

Abstract/Notes: The chapter presents background on Maria Montessori’s pedagogy for preschool-aged children (3-6) and clarifies how the pedagogy in the Casa dei Bambini, or the Children’s House, is to be implemented. Descriptions of the preschool classroom are provided, including how the environment is organized, the function of different materials (such as Practical Life and Sensorial), the role of the teacher, and how the exercises are to be carried out. The concepts of sensitive periods and the absorbent mind are also introduced as foundational concepts of Montessori education.

Language: English

Published: New York, New York: Bloomsbury Academic, 2023

ISBN: 978-1-350-27561-4 978-1-350-27560-7 978-1-350-27562-1

Series: Bloomsbury Handbooks

Abstract/Notes: The first edition of 'The Absorbent Mind' was published in English by Kalakshetra (Madras, India) in 1949. In 1952, Montessori wrote a fully revised edition in Italian, published by Garzanti in 1952. This was the first Italian edition, entitled 'La Mente del Bambino'. This current edition is a translation by Claude Claremont of the Italian 1952 edition.

Language: English

Published: Amsterdam, The Netherlands: Montessori-Pierson Publishing Company, 2007

Series: The Montessori Series , 1

Language: English