Language: German

Published: Neuwied: Luchterhand, 1992

ISBN: 978-3-472-01057-9

Language: English

ISSN: 0010-700X

Abstract/Notes: The purpose of this qualitative thesis was to find out whether Montessori pedagogy based Montessori day care center Aurinkoleijona supports the self-management of the child, and what kind of experiences the parents of children have in the subject area. The thesis is a case study, and in the theoretical part it raises the documents guiding the early childhood education as well as the history of Finnish early childhood education, and the alternative pedagogics. Further, the thesis immerses Montessori pedagogy and the development of self-regulation and self-management of the child. At present, children's learning and learning difficulties are topical themes. Finland has been in the elite of the Programme for International Student Assessment (PISA) for many years, but recently the results have weakened. Learning difficulties are influenced by many factors, but one factor that can be considered is the difficulties that are faced in self-management. In order for a child to have a good start in the development of self-management, attention should be paid to supporting it in early childhood education. With Finnish early childhood education being high quality, it provides a good foundation for the overall development of each child, including self-management. The thesis deals with the development of practical early childhood education in the Montessori day care center Aurinkoleijona by exploring potential development targets for supporting the child's self-management. The research questions are: "How does the Montessori pedagogy support the child’s self-management?" and "What kind of experiences do parents have with their child’s or children’s self-management?". Research methods were observation and a questionnaire for the parents of the child. Material was analyzed by utilizing content analysis. The results show that the operational environment of the Montessori day care center Aurinkoleijona has been created in a way that it supports the self-management of the child by many means. Versatile functions, calmness of the atmosphere, furniture that are in the child’s level, and the role of adults in the environment enable a good basis for supporting the self-management of the child. Parents’ experiences of day care center were positive. Children in the day care center are growing up to be independent, and self-directed future schoolchildren, who take others into consideration. / Tämän laadullisen opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, tukeeko montessoripedagogiikkaan pohjautuva Montessori-päiväkoti Aurinkoleijona lapsen oman toiminnan ohjausta sekä minkälaisia kokemuksia lasten vanhemmilla on tästä ohjauksesta. Opinnäytetyö on tapaustutkimus, jonka teoriaosiossa nostetaan esille varhaiskasvatusta ohjaavien asiakirjojen lisäksi suomalaisen varhaiskasvatuksen historiaa sekä vaihtoehto pedagogiikoita. Työssä syvennytään lisäksi tarkemmin Montessoripedagogiikkaan sekä lapsen itsesäätelyn ja oman toiminnan ohjauksen kehittymiseen. Tänä päivänä lasten oppiminen ja oppimisvaikeudet ovat ajankohtainen puheenaihe. Suomi on loistanut PISA-tutkimuksen kärjessä monia vuosia, mutta viime vuosina tulokset ovat heikentyneet. Oppimisvaikeuksien taustalla vaikuttavat monet tekijät, mutta yhtenä tekijänä voidaan pitää vaikeuksia oman toiminnan ohjauksessa. Jotta lapsi saa hyvän alun oman toiminnan ohjauksen kehittymiseen, on varhaiskasvatuksessa kiinnitettävä huomiota sen tukemiseen. Suomalaisen varhaiskasvatuksen ollessa laadukasta, se mahdollistaa hyvän pohjan jokaisen lapsen kokonaisvaltaiselle kehitykselle, sisältäen myös oman toiminnan ohjauksen. Opinnäytetyö kiinnittyy käytännön varhaiskasvatustyön kehittämiseen Montessori-päiväkoti Aurinkoleijonassa tutkimalla mahdollisia kehittämiskohteita lapsen oman toiminnan ohjauksen tukemisen osalta. Tutkimuskysymykset ovat: ”Millä tavoin Montessori-pedagogiikka tukee lapsen oman toiminnan ohjausta?” sekä ”Minkälaisia kokemuksia vanhemmilla on lapsensa/lastensa oman toiminnan ohjauksesta?”. Tutkimusaineiston keruumenetelminä käytettiin havainnointia ja lapsen vanhemmille suunnattua kyselylomaketta. Aineisto analysointiin sisällönanalyysia hyödyntämällä. Tutkimustulokset osoittavat, että Montessori-päiväkoti Aurinkoleijonan toimintaympäristö on luotu niin, että se tukee lapsen oman toiminnan ohjausta monin keinoin. Monipuoliset toiminnot, ilmapiirin rauhallisuus, kalusteiden lapsentasoisuus ja aikuisten rooli ympäristössä mahdollistavat hyvän pohjan lapsen oman toiminnan ohjauksen tukemiselle. Lasten vanhempien kokemukset päiväkodista olivat positiivisia. Lapsista kasvaa päiväkodissa itsenäisiä, omaohjautuvia ja toiset huomioon ottavia tulevia koululaisia.

Language: Finnish

Published: Turku, Finland, 2017

Abstract/Notes: This is in the conference proceedings for the 1st Congresso Internazionale, Bari, 14-16 marzo 2007.

Language: Italian

Published: Roma, Italy: Aracne, 2011

ISBN: 978-88-548-3869-7 88-548-3869-1

Abstract/Notes: En el presente trabajo se describen y comparan los niveles de adaptación, ansiedad y autoestima registrados en 72 alumnos de escuela tradicional y 65 de escuela Montessori de la ciudad de Puebla, de entre 9 y 12 años de edad. No habiendo encontrado diferencias estadísticamente significativas en las tres variables estudiadas entre estas dos escuelas, es dado concluir que tanto la adaptación, como la ansiedad y la autoestima son fenómenos determinados por una multiplicidad de factores tanto internos (inteligencia, personalidad, maduración, aptitudes, actitudes, entre otros.), como externos (familia, escuela, sociedad, cultura), que actúan interrelacionados. Así mismo se establecen las correlaciones existentes entre adaptación, ansiedad y autoestima. Se describen, además, los análisis factoriales aplicados a los tres instrumentos psicométricos utilizados en esta investigación, ya que dos fueron generados en España y otro en Estados Unidos de América. Se recomienda que, ante la escasez de instrumentos psicométricos construidos y validados en nuestro país, se promuevan investigaciones que tengan como fin la producción y difusión de tests en México, lo que permitirá realizar estudios confiables y válidos en el campo de la Psicología. [In this work, the levels of adaptation, anxiety and self-esteem registered in 72 students from a traditional school and 65 from a Montessori school in the city of Puebla, between 9 and 12 years of age, are described and compared. Not having found statistically significant differences in the three variables studied between these two schools, it is possible to conclude that both adaptation, anxiety and self-esteem are phenomena determined by a multiplicity of internal factors (intelligence, personality, maturation, aptitudes, attitudes , among others.), and external (family, school, society, culture), which act interrelated. Likewise, the existing correlations between adaptation, anxiety and self-esteem are established. The factor analyzes applied to the three psychometric instruments used in this research are also described, since two were generated in Spain and another in the United States of America. It is recommended that, given the shortage of psychometric instruments built and validated in our country, research is promoted aimed at the production and dissemination of tests in Mexico, which will allow reliable and valid studies in the field of Psychology.]

Language: Spanish

Published: Cholula, Mexico, 2010

Language: English

ISSN: 0571-1142

Abstract/Notes: As one of many contemporary educational reform strategies, the charter school movement has expanded opportunities for educators, children and parents to pursue environments that suit their personal values and predispositions. This project invited teachers to share their experiences working in a unique charter school environment. It examined how teachers described and conceptualized their experiences as professional educators in a public Montessori charter school. Two research questions guided the work as a whole: (1) How do teachers working in this unique charter school environment describe their ideals and perceptions of professional practice? And, (2) what do teachers have to say about this unique charter school environment and their experience working in it? The study employed multiple interviews with seven experienced educators. Using a modified interpretative phenomenological analysis approach, the researchers inductively analyzed teachers’ narratives. After inductive analysis, the teachers’ responses were considered in light of qualities reported to be associated with effective person-centered practice (therapy and teaching). These qualities included practitioner afforded conditions and teachers’ strategies for coping with a wide range of intra-personal, personal and organizational/contextual challenges. [Als eine von vielen heutigen Reformstrategien in der Erziehung bietet die Bewegung privater Schulen mit öffentlichem Auftrag erweiterte Möglichkeiten für Erziehende, Kinder und Eltern, um eine Umgebung bereitzustellen, die ihren persönlichen Werten und Prädispositionen entgegenkommt. Dieses Projekt bot Lehrern die Gelegenheit, ihre Erfahrungen darüber mitzuteilen, im einzigartigen Umfeld einer Privatschule mit öffentlichem Auftrag zu arbeiten. Es untersuchte, wie Lehrer ihre Erfahrungen als professionelle Erziehende in einer privaten Montessori-Schule mit öffentlichem Auftrag beschrieben und konzeptualisierten. Zwei Forschungsfragen dienten dabei als Leitfaden: 1. Wie beschreiben Lehrer, die in dieser einzigartigen Privatschul-Umgebung mit öffentlichem Auftrag arbeiten, ihre Ideale und die Wahrnehmungen zur Berufspraxis? Und 2. Was haben die Lehrer über diese einzigartige Privatschul-Umgebung mit öffentlichem Auftrag zu sagen und wie erleben sie es, darin zu arbeiten? Die Studie verwendete verschiedene Interviews mit sieben erfahrenen Erziehenden. Eine modifizierte interpretative phänomenologische Analyse diente als Ansatz, womit die Forschenden die Narrative der Lehrpersonen induktiv analysierten. Nach der induktiven Analyse wurden die Antworten der Lehrpersonen im Licht von Qualitäten betrachtet, die man mit effektiver personzentrierter Praxis (Therapie und Unterricht) in Verbindung bringt. Diese Qualitäten schlossen Bedingungen ein, die Praktiker anboten sowie Unterrichtsstrategien, um mit einem weiten Spektrum an intra-personalen, persönlichen und organisatorischen/kontextuellen Herausforderungen zurechtzukommen. / Como una de las muchas estrategias de reforma educativa contemporánea, el movimiento de la escuela charter ha ampliado oportunidades para educadores, niños y padres para buscar entornos que se adapten a sus valores personales y predisposiciones. Este proyecto invita a profesores a compartir sus experiencias de trabajo en un ambiente de escuela única chárter. Examina cómo los profesores describen y conceptualizan sus experiencias como profesionales de la educación en una escuela Montessori pública. Dos preguntas de investigación guiaron el trabajo en su conjunto: (1) ¿Cómo los profesores que trabajan en este entorno de escuela única charter describen a sus ideales y percepciones de la práctica profesional? Y, (2) ¿Qué tienen que decir los profesores acerca de este entorno único de escuela charter y su experiencia de trabajo en ella? El estudio empleó múltiples entrevistas con siete educadores experimentados. Utilizando un enfoque de análisis fenomenológico interpretativo modificado, los investigadores analizaron inductivamente las narrativas de los docentes. Después del análisis inductivo, se consideraron las respuestas de los profesores a la luz de las cualidades que mencionaron para ser asociadas a una práctica centrada en la persona (de terapia y enseñanza). Estas cualidades incluyen un profesional que brinda las condiciones y estrategias docentes para hacer frente a una amplia gama de desafios intrapersonales, personales, organizacionales y contextuales. / Parmi les nombreuses stratégies de réforme éducative, le mouvement de l’école à charte a accru les possibilités dont disposent les éducateurs, les enfants et les enseignants pour développer des cadres qui répondent à leurs valeurs personnelles et à leurs attentes. Ce projet a invité les enseignants à partager leurs expériences tout en travaillant dans le cadre d’une école à charte. Il a examiné comment les enseignants ont décrit et conceptualisé leurs expériences en tant qu’éducateurs professionnels dans une école privée à charte Montessori. L’ensemble du travail a été conduit sur base de deux questions de recherche: (1) Comment les enseignants travaillant dans le cadre de cette école à charte décrivent-ils les idéaux et la perception qu’ils se font de leur pratique professionnelle ? Et, (2) ces enseignants, qu’ont-ils à dire quant au cadre de cette école et quant à leur expérience de travail dans un tel environnement ? L’étude a eu recours à de multiples interviews auprès de sept éducateurs expérimentés. Utilisant une approche d’analyse interprétative phénoménologique modifiée, les chercheurs ont analysé de manière inductive les récits des professeurs. Après analyse inductive, les réponses des professeurs ont été examinées à la lumière des qualités considérées comme associées à une réelle pratique centrée sur la personne (thérapie et enseignement). Ces qualités incluaient les conditions nécessaires au praticien et les stratégies des professeurs pour s’adapter à un large éventail de défis intra-personnels, personnels et organisationnels/contextuels. / No contexto das estratégias de reforma da educação contemporâneas, o movimento escolar charter expandiu as oportunidades de educadores, crianças e pais para explorar ambientes que vão ao encontro dos seus valores pessoais e das suas predisposições. Este projeto convidou os professores a partilharem as suas experiêncas de trabalho no ambiente único de uma escola charter. Analisou-se a forma como os professores descreviam e concetualizavam as suas experiências enquanto profissonais de educação numa escola pública Montessori. Duas perguntas de investigação guiaram o estudo, no seu todo: 1 – Como descrevem os professores, que trabalham nesta escola charter particular, os seus ideais e perceções em relação à sua prática profissional? 2- O que têm os professores a dizer em relação a este ambiente particular de escola charter e da sua experiência de trabalho nesse contexto? O estudo recorreu a diversas entrevistas feitas a sete educadores experientes. Os investigadores analisaram as narrativas dos professores por indução, recorrendo a uma abordagem de análise fenomenológica interpretativa modificada. Após a análise indutiva, as respostas dos professores foram interpretadas à luz das qualidades referidas como estando associadas a uma prática centrada na pessoa eficaz (terapêutica e educacional). Essas qualidades incluíam condições atribuídas ao terapeuta e estratégias dos professores para lidarem com uma vasta gama de desafios intra-pessoais, pessoais e organizacionais/contextuais.]

Language: English

DOI: 10.1080/14779757.2016.1139500

ISSN: 1477-9757

Abstract/Notes: Dominasi guru dalam proses belajar masih banyak terlihat, salah satu buktinya saat terjadi pandemik Covid-19, siswa dan orang tua menjadi kebingungan ketika harus belajar dari rumah tanpa kehadiran guru secara langsung. Penelitian ini bertujuan untuk mengetahui implikasi student-centred learning terhadap perkembangan anak di PAUD Montessori Futura Indonesia, Lombok Barat. Penelitian menggunakan pendekatan kualitatif dengan jenis studi kasus dengan menggunakan wawancara, observasi, dan dokumentasi dalam pengumpulan data. Subyek penelitian berjumlah 10 siswa yang berusia antara 4-6 tahun. Hasil menunjukkan bahwa terdapat beberapa cara yang diterapkan oleh guru dalam pelaksanaan student-centred learning, yaitu: penggabungan usia, penyesuaian fasilitas dengan kebutuhan dan ukuran tubuh anak, menanamkan kemandirian dan mengurangi keterlibatan guru, menyediakan fasilitas bermain yang lengkap dan beragam, dan berkolaborasi dengan orang tua. Sedangkan implikasi student-centred learning terhadap perkembangan anak dapat terlihat dari beberapa pencapaian anak pada 6 aspek perkembangan yaitu aspek perkembangan nilai agama dan moral, fisik-motorik, kognitif, sosial-emosional, dan seni. Oleh sebab itu, guru perlu memberikan kesempatan kepada anak untuk mengeksplorasi lingkungan belajar dengan mempersiapkan kegiatan bermain sesuai kebutuhan anak.

Language: Indonesian

DOI: 10.31004/obsesi.v7i3.3323

ISSN: 2549-8959

Language: French, Italian

Published: Roma, Italy: Ente Opera Montessori, 1950

Language: English