Language: English

Published: Johnstown, Pennsylvania: Mafex Associates, 1971

Language: English

Published: London, England: Gyldendal, 1920

Volume: 2 of 3

Abstract/Notes: This qualitative study explored the phenomenon of what happened as Florida's high-stakes accountability system intersected with a beginning and veteran teachers' life histories and different stocks of lifeworldly knowledge at demographically different lifeworld communities. Habermas' (1987) theory of communicative action was used as the theoretical framework to explore what the teachers' responses meant for learners and teaching practice. The research purpose of this study (emphasizing an interpretive approach) sought to gain insights and understandings regarding the phenomenon specifically. The practical purpose (according to critical theory) was to then use the insights gained (enlightenment) in order to contemplate the kinds of steering media and mechanisms needed to support teaching practice (emancipation) that can best satisfy the system (accountability) rationale to increase educational opportunities for all learners regardless of need. Three overarching themes central to learners and teaching practice emerged from the data obtained from interviews, classroom observations, and student products: (a) the greater the lifeworld needs of the school community (e.g., high mobility rate, low socio-economic status) the greater the response in terms of instructional and curricular accommodations designed to increase FCAT test scores; (b) the greater the colonization of the lifeworld perspective by Florida's accountability system rationale, the greater the likelihood that various social actors experienced fear in relation to FCAT; and (c) school reform efforts both past and present (including Florida's high-stakes accountability system) have consistently resulted in less educational opportunity for those learners who need it the most.

Language: English

Published: Cedar Falls, Iowa, 2007

Language: English

ISSN: 1054-0040

Abstract/Notes: This study was needed because there was not a lot of knowledge available about Montessori pedagogy, parents’ experiences about pedagogy and how they utilized pedagogy at home. Our partnership organization was Oulun Mon-tessori-päiväkoti (local kindergarten which follows Montessori pedagogy). They wanted to know what kind of guidance parents would like to have about Mon-tessori pedagogy. This paper reports a study on what kind of experiences parents had about Montessori pedagogy and how they applied pedagogy at home. An additional aim was to find out what kind of orientation activities parents were willing to participate in. The thesis assignment was a qualitative study. Data on experiences were col-lected using a questionnaire which included open-ended questions. Parents from our partnership kindergarten could fill in the questionnaire at home. We distributed 20 questionnaires and got back eight questionnaires for the final analysis. The theory based content analysis was used to analyze the answers. Parents reported that they had good experiences and knowledge of a child’s individual growth and need of support. They also thought that it was good for children that there were children of different ages in the group. There were parents who knew how to use pedagogy at home and parents who needed more guidance on the matter. Parents did not buy too many toys and they also made toys at home. Parents took their children with them to do things like cooking and cleaning. Children were asked to take their toys to the right places at home. Parents suggested that the kindergarten could organize workshops for parents to get more knowledge about Montessori pedagogy and to learn to utilize pedagogy better in their everyday life. Parents are interested in Montessori pedagogy but all of them are not familiar with the pedagogy. Observation of a child, children of different ages in one group and space for creativity are the main experiences which parents have about Montessori pedagogy. Parents also need some guidance concerning the application of Montessori pedagogy to everyday life. / Tutkimuksemme tarkoituksena oli kuvailla Montessori-päiväkodissa olevien lasten vanhempien kokemuksia montessoripedagogiikasta ja sen soveltamismahdollisuuksista perheen arjessa. Tutkimuksella pyrittiin saamaan tietoa siitä, osaavatko vanhemmat käyttää montessoripedagogiikkaa kasvatuksensa tukena myös kotona. Tutkimus on laadullinen kyselytutkimus, ja se tehtiin yhteistyössä Oulun Montessori-päiväkodin kanssa. Kyselyt jaettiin kaikille perheille huolehtien erityisen tarkasti vastaajien anonymiteetista. Aineiston analysointimenetelmänä käytettiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Tutkimuksen tietoperustassa käsitellään perheiden arkea, varhaiskasvatusta ja kasvatuskumppanuutta yleisellä tasolla sekä montessoripedagogiikassa. Vanhemmat kokivat montessoripedagogiikan myönteiseksi asiaksi. Sen sovel-taminen perheen arjessa koettiin vanhempien montessoripedagogiikan tunte-muksen mukaan helpoksi tai haastavaksi. Montessoripedagogiikan perusaatteet tunnettiin hyvin ja niitä pyrittiinkin käyttämään perheissä jollakin tapaa. Montessoripedagogiikan hyödyntämiseen kaivattiin kuitenkin vielä tukea ja opastusta, ja vanhemmat esittivät toiveita mieluisista perehdytystilaisuuksista. Tämän tutkimuksen pohjalta yhteistyöpäiväkotimme tietää, minkälaista perehdytystä perheet tarvitsevat ja millaiseen tilaisuuteen he ovat halukkaita osallistumaan. Lisäksi päiväkoti saa tietoonsa, kuinka samantyyliset päiväkodin kasvatusmenetelmät ovat vanhempien kasvatusmenetelmien kanssa.

Language: Finnish

Published: Oulu, Finland, 2013

Abstract/Notes: The aim of this bachelor’s thesis was to develop physical education of Montessori play school and to increase physical activity during day. Target was to develop and increase physical activity in playschool and encourage children’s self-motivated movement through picture cards. In addition the aim was to increase educators’ understanding about goal-directed physical activity together with inspiring and motivating children to move. Exercising sessions was implemented aiming to give joy and experience of succes for children. At the same time ideas and point of views were brought to exercising sessions. In addition picture cards were made together with preschool children to facilitate and increase self-motivate movement. In picture cards there are simple movements which children can carry out by themselves or with each other. The bachelor’s thesis was functional. Three exercise days were implemented in play school where exercise sessions were made for small groups. Every child participated. Each session had clear frame and target. The aim of this bachelor’s thesis was achieved succesfully. Feedback was received about the contents and guiding of exercising sessions. The educators received new ideas and point of views how to run exercising sessions. Educator’s duty is to develop learning environment physically desirable. The educator is responsible of planning and implementing physical education. Genuine and positive encouraging is very important with children. Implication of children must be observed when physical education is planned and implemented. It is important to live in the moment taking into account the learning environment. It must be remembered that physical education is not limited only exercise sessions. The physical education is realized at its best when combined with different situations in daily life. / Opinnäytetyön tarkoituksena oli kehittää Montessori-leikkikoulun liikuntakasvatusta ja lisätä liikuntaa päivän aikana. Tavoitteena oli liikunnan ja liikuntaleikkien kehittäminen ja lisääminen leikkikoulussa, sekä edistää lapsen omaehtoista liikkumista päivän aikana kuvakorttien avulla. Lisäksi tavoitteena oli kasvattajien ymmärryksen lisääminen tavoitteellisen ja ohjatun liikunnan merkityksestä, sekä innostaa ja motivoida lasta liikkumaan. Leikkikoululla pidettiin liikuntatuokioita, joiden tavoitteena oli tuottaa lapsille iloa ja onnistumisen kokemuksia. Samalla tuotiin uusia ideoita ja näkökulmia liikuntatuokioiden pitämiseen. Lisäksi tehtiin yhdessä esikouluikäisten lasten kanssa kuvakortit helpottamaan ja lisäämään lasten omaehtoista liikuntaa. Kuvakorteissa on yksinkertaisia liikkeitä, joita lapset pystyvät tekemään itsenäisesti ja toistensa kanssa. Opinnäytetyö oli toiminnallinen. Leikkikoulussa toteutettiin yhteensä kolmena päivänä liikuntapäivä. Liikuntatuokioita pidettiin siten, että jokainen lapsi pääsi osallistumaan niihin kolme kertaa. Jokaisessa liikuntatuokioissa oli selkeä runko ja tavoite. Opinnäytetyön tavoitteet täyttyivät. Liikuntatuokioiden sisällöstä ja ohjaamisesta saatiin palautetta. Kasvattajat saivat uusia ideoita ja näkökulmia liikuntatuokioiden pitämiseen. Liikuntakasvatuksen toteutukseen on tullut selkeyttä ja tietoutta. Opinnäytetyön myötä liikuntakasvatus leikkikoulussa on lisääntynyt ja samalla aktivoinut kasvattajia lisäämään sen toteutumista. Kuvakortit ovat olleet käytössä leikkikoulun arjessa päivittäin. Ne ovat lisänneet omaehtoista liikuntaa varsinkin 4–6-vuotiailla lapsilla. Kasvattajan tehtävä on luoda oppimisympäristö liikunnallisesti suotavaksi. Kasvattajan vastuulla on suunnitella ja toteuttaa liikuntakasvatusta. Aito ja positiivinen kannustaminen on tärkeää lasten kanssa toimiessa. Lasten osallisuus tulee huomioida suunniteltaessa ja toteuttaessa liikuntakasvatusta. On tärkeää elää hetkessä oppimisympäristö huomioiden. Tulee muistaa, että liikuntakasvatus ei rajoitu pelkästään liikuntatuokioihin. Se on parhaimmillaan yhdistettynä arjen erilaisiin tilanteisiin.

Language: Finnish

Published: Helsinki, Finland, 2017

Abstract/Notes: In the thesis we study the visibility of good manners in children’s everyday activities within the Montessori Pedagogy frame of reference. The aim of our thesis is to study if the instructors’ objectives are realized and how good manners show in children’s everyday activities. This study was conducted using qualitative methods, we aimed to gather an in-depth understanding of the benefits of Montessori pedagogy. We collected the material by inter-viewing kindergarten teachers and video-recording children in their everyday activities at the kindergarten. The interviews were analyzed using theory-oriented content analysis and the observation matrix was created on the basis of the results of the interview analysis. The observation data were analyzed using the observation matrix. The interviews revealed the importance of adult exemplary behavior, common rules, respect for others and for the environment, settling disputes by discussing and practicing good manners. Calm behavior of the groups can easily be detected from the observations. The adult’s consistent behavior is a model for the children. Children are given time and opportunities to solve disputes by themselves. Adults are continuously observing children’s activities and helping them when needed. The children’s way to interact with each other and their daily activities often includes respect for each other in addition to supporting, advising and helping each other. Caring for the environment is commonly noticeable in the children’s daily activities. The adults aim to practice Montessori pedagogy in their daily activities and encourage the children to practice good behavior and manners. Children practice good manners sponta-neously, without the adult guidance. Especially in the presence of adults children strive to practice the learned behavior-models. Continuous quality evaluation is important when developing early childhood education. From a quality perspective it is highly important to evaluate the teacher’s activities and behaviors and their relevance when working with children. It is also advisable to ponder the significance of early childhood education for the child’s future. / Opinnäytetyössä tutkitaan hyvien käytöstapojen näkymistä lasten arjessa montessoripedagogiikan viitekehyksessä. Opinnäytetyön tarkoituksena on selvittää, toteutuvatko ohjaajien määrittelemät kasvatustavoitteet tapakasvatuksen osalta leikkikoulun toiminnassa ja miten hyvät tavat näkyvät lasten arjen toiminnassa. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina ovat kaksi pääkaupunkiseudun Montessori-leikkikoulua. Opinnäytetyö on kvalitatiivinen eli laadullinen tutkielma. Aineisto on kerätty haastattelemalla leikkikoulujen työntekijöitä ja havainnoimalla lapsista kuvattuja videoita heidän arkisissa toiminnoissaan. Haastatteluaineisto on analysoitu käyttäen teoriaohjaavaa sisällönanalyy-simenetelmää. Havainnointirunko on laadittu haastatteluanalyysin tulosten pohjalta. Videomateriaalin analyysin tukena on käytetty havainnointirunkoa. Haastatteluissa tuli esille aikuisen esimerkin tärkeys, yhteiset säännöt, toisten huomioiminen, ympäristön kunnioittaminen, ristiriitatilanteiden selvittäminen keskustelemalla sekä hyvien tapojen harjoitteleminen. Havainnointituloksista näkyy hyvin ryhmien rauhallisuus. Aikuiset käyttäytyvät tilanteissa johdonmukaisesti ja ovat käytöksellään mallina lapsille. Lapsille pyritään antamaan aikaa ja tilaisuuksia selvittää tilanteita itse. Aikuiset seuraavat jatkuvasti lasten toimintaa ja ohjaavat heitä tilanteissa, joissa lapset tarvitsevat tukea. Lasten välisessä toiminnassa ja vuorovaikutuksessa näkyy usein toisten huomioon ottamista, tukemista, neuvomista ja auttamista. Lasten toiminnassa näkyy monella tavalla ympäristöstä huolehtiminen. Aikuiset pyrkivät pääsääntöisesti toteuttamaan toiminnassaan montessoripedagogiikan mukaista tapakasvatusta ja kannustavat lapsia käyttäytymään hyvien käytöstapojen mukaisesti. Lasten spontaanissa toiminnassa näkyy ainakin osa leikkikoulun ohjaajien välittämästä tapakasvatusmallista. Lapset pyrkivät erityisesti aikuisten läsnä ollessa toteuttamaan opittuja käyttäytymismalleja. Hyvän varhaiskasvatuksen kehittämiseen kuuluu jatkuva laaduntarkastelu. Laadukkaan varhaiskasvatuksen kannalta on tärkeää tarkastella varhaiskasvattajien toiminnan ja mallin merkitystä lasten kanssa työskennellessä. On hyvä myös pohtia sitä, kuinka merkittävä rooli varhaiskasvatuksella on lapsen myöhemmän elämän kannalta.

Language: Finnish

Published: Helsinki, Finland, 2013

Abstract/Notes: O presente artigo tem como objetivo revisitar a história de vida de Maria Montessori e destacar suas contribuições para a educação. Haja vista que esta educadora tem grande relevância na área educacional, focando o aluno no centro de todo processo de ensino e aprendizagem. Maria Montessori (1870 -1952) foi à primeira médica da Itália, e no decorrer de seu contato com crianças especiais foi se apaixonando com a educação até tornar-se uma educadora. Assim ela desenvolveu várias técnicas voltadas a educação infantil e séries iniciais do ensino fundamental... [This article aims to revisit Maria Montessori's life story and highlight her contributions to education. Considering that this educator has great relevance in the educational area, focusing on the student at the center of the entire teaching and learning process. Maria Montessori (1870 -1952) was the first doctor in Italy, and in the course of her contact with special children she fell in love with education until she became an educator. Thus, she developed several techniques aimed at early childhood education and the initial grades of elementary school...]

Language: Portuguese

Published: Fortaleza, Brazil: XIII Encontro Cearense de Historiadores da Educação – ECHE; III Encontro Nacional do Núcleo de História e Memória da Educação – ENHIME; III Simpósio Nacional de Estudos Culturais e Geoeducacionais – SINECGEO, 2014

Pages: 141-153

ISBN: 978-85-8126-065-5

Abstract/Notes: The Montessori-Inspired Lifestyle® (MIL) was implemented as the foundation of care in several assisted living memory care (ALMC) neighborhoods to enhance meaningful social roles, engagement, and focus on residents' remaining capabilities. The purpose of this quality improvement project was to evaluate the outcomes regarding resident levels of engagement and prescribed antipsychotic medications before and after MIL implementation. A total of 85 residents were observed for 10-minute periods seven times during 1 day to ascertain the level of engagement during meals and planned and unplanned activities. Positive engagement minutes increased after MIL implementation for activities and meals. Outcomes of this project support the MIL as a foundation of care for ALMC residents and have raised the awareness for addressing diverse cognitive abilities. The need for reoccurring training for the sustainability of this model of care was recognized. [Journal of Gerontological Nursing, 46(5), 40–46.]

Language: English

DOI: 10.3928/00989134-20200409-01

ISSN: 1938-243X, 0098-9134

Language: English

DOI: 10.1016/j.jalz.2018.06.556

ISSN: 1552-5260